Kolesterolihoidon lääkkeellistyminen Suomessa 1986–2014 : Tutkimus sydän- ja verisuonitautien hoitosuositusten rasva-arvoja koskevista toimenpide-ehdotuksista ja asiantuntijakeskustelusta

Sydän- ja verisuonitaudeista aiheutuva kuolleisuus on Suomessa ja maailmanlaajuisesti suurta. Tautien yhtä riskitekijää hoidetaan kolesterolilääkkeillä, joiden käyttömäärä on lisääntynyt huomattavasti 1990-luvulta lähtien. Kolesteroliin liittyvät hoitosuositukset ehdottavat näiden lääkkeiden käyttöä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hoidossa. Suurista käyttömääristä huolimatta lääkkeiden käytön lisääntymisen taustalla olevien prosessien sosiologisessa tutkimuksessa aihetta on tutkittu niukasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavalla veren rasva-arvoihin liittyvät hoitosuositukset ovat vaikuttaneet sydän- ja verisuonitautien yhden riskitekijän eli kolesterolin lääkehoidon lisääntymiseen ja miten suosituksien lääkehoitoihin liittyvät aiheet näyttäytyvät niitä keskeisissä lääkärilehdissä kommentoineiden kriittisten kirjoitusten valossa. Tutkimuksen keskeisenä käsitteenä on lääkkeellistyminen, jolla viitataan prosessiin tai muutokseen, jonka myötä lääkkeiden käyttö tulee osaksi ihmisten elämää. Tutkimuksessa hyödynnetään kahta aineistoa. Ensimmäinen aineisto koostuu vuosien 1986 ja 2014 välillä ilmestyneistä veren rasva-arvoihin liittyvistä hoitosuosituksista, joiden sisällönanalyysilla eritellään niiden lääkkeiden käyttöön liittyviä ulottuvuuksia. Hoitosuositukset ovat lääkäreille suunnattuja yksinkertaistettuja ja tutkimusaineistoa tiivistäviä hoitoehdotuksia, joiden tarkastelu ei paljasta niiden koostamisessa tehtyjä valintoja tai miten terveysalan asiantuntijat saattavat niitä tulkita. Tätä varten analyysissa hyödynnetään myös toista aineistoa, joka koostuu Suomen Lääkärilehdessä ja Duodecim lehdessä julkaistuista tutkittavia hoitosuosituksia kommentoivista kirjoituksista. Tämän aineiston avulla voidaan tulkita, miltä hoitosuosituksissa paikannetut lääkkeiden käyttöön liittyvät tekijät saattavat näyttäytyvä terveysalan asiantuntijoille. Tutkimuksessa havaittiin, että hoitosuositukset luovat tarpeen laajamittaiselle ja tehokkaalle riskin hoidolle asettamalla hoidon tavoitteiksi sellaisia kolesteroliarvoja, joita on vaikea saavuttaa ilman lääkehoitoa. Myös suosituksissa ehdotetut lääkehoidon aloittamisen kynnykset ovat madaltuneet. Lääkärilehtiin kirjoittavien terveysalan asiantuntijoiden näkemykset asettavat hoitosuosituksissa ehdotettuja toimenpiteitä kyseenalaiseksi. Kirjoittajien mukaan suositukset ehdottavat lääkehoitoa myös tilanteissa, joissa hoitotavoitteet tai lääkehoito ei ole lääketieteellisesti perusteltua. Näin lääkkeellistyminen näyttäytyy kirjoittajille osittain prosessina, jossa lääkkeiden käyttöä suositellaan niiden hyödyistä saatavan näytön ollessa kyseenalaista. Terveysriskien hoito näyttäytyy tutkimuksessa kysymyksenä siitä, minkälaiset asiat määrittelevät milloin ja miten näihin riskeihin tulee yhteiskunnassa reagoida. Sydän- ja verisuonitautien riskin hallinta muodostuu kansanterveyden näkökulmasta osittain epidemiologisen riskitiedon avulla, joka osoittaa sydän- ja verisuonitautiongelman muodostuvan siitä laajasta väestöryhmästä, joilla on vain pieni sairastumisriski. Tämän vuoksi kansanterveyden näkökulmasta on merkityksellistä hoitaa pientä sydän- ja verisuonitautiriskiä, mutta oireettoman riskin hoitaminen lääkkein saattaa potilaiden näkökulmasta näyttäytyä turhana. Tämän asetelman äärelle joutuvat hoitosuosituksia kommentoineet käytännön lääkärit, joiden tehtävä on hoitaa yksilökohtaista potilasta hoitosuositusten suuntaamana. Kolesterolihoidon lääkkeellistyminen on näin riippuvainen lääkärin hoitosuosituksista tekemästä tulkinnasta sekä näkemyksestä hoitoehdotusten järkevyydestä yksilökohtaisen potilaan hoidossa

Hoitosuositukset ja kolesterolihäiriöiden hoidon lääkkeellistyminen Suomessa 1986–2017

Peer reviewe

Toolbox on implementing RRI on organizational and system levels:RRI Solution Cards - Challenges and solutions for implementing institutional change in RPOs and RFO

The toolbox contains a set of measures and actions to strengthen the system level impacts of responsibility actions in and among research funding and research performing organizations